Kanahaukasta, naakasta ja ilveksestä on löytynyt lintuinfluenssaa Etelä-Suomessa
Päivitetty 8.4.2022
H5N1-tyypin lintuinfluenssaa on todettu Kanta-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla. Varsinais-Suomessa Salossa on löytynyt useita kuolleita lintuja, joiden kuolinsyytä ei vielä tiedetä.
Lisää voi lukea Täältä
Luonnonvaraisissa linnuissa todetun korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi perustetut rajoitusvyöhykkeet
Ruokavirasto voi perustaa korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymispaikkojen ympärille tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen. Tartuntavyöhykkeen koko määritellään Ruokaviraston päätöksessä.
Salo 2021
Ruokavirasto on perustanut tartuntavyöhykkeen Salon kaupungin alueelle 25.9.2021 luonnonvaraisissa fasaaneissa todetun korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi. Rajoitusvyöhykkeen säde on 10 km.
Kartta tartuntavyöhykkeestä
© Ruokavirasto sekä ilmakuvatoimittajat, Maanmittauslaitos (MML/VIR/MYY/333/08), SYKE
Virkaeläinlääkäri on yhteydessä vyöhykkeellä sijaitseviin lintujen pitopaikkoihin.
Tartuntavyöhyke - toimenpiteet ja rajoitukset
Tartuntavyöhykkeellä on noudatettava Ruokaviraston päätöksessä mainittuja toimenpiteitä ja kieltoja.
Poikkeukset
Aluehallintovirasto voi myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa rajoitusvyöhykkeellä noudatettavasta kiellosta tai rajoituksesta, jos poikkeaminen ei aiheuta taudin leviämisen vaaraa.
Ilmoita lintuinfluenssaepäilystä kunnaneläinlääkärille
Siipikarjan ja harrastelintujen omistajan tulee ilmoittaa heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia sairauden oireita. Lintuinfluenssan esiintymiseen siipikarjassa voivat viitata sairauden oireiden lisäksi seuraavat muutokset:
- rehun ja veden kulutuksen pieneneminen
- munantuotannon pieneneminen tai
- lisääntynyt kuolleisuus
Ilmoituksen saatuaan virkaeläinlääkäri arvioi tilanteen, ja jollei muuta ilmeistä syytä muutoksille ole, eläinlääkäri lähettää linnuista näytteitä tutkittaviksi Ruokavirastoon.
